Mikä ihmeen Nastola?

Home / Artikkelit / Mikä ihmeen Nastola?

Mikä ihmeen Nastola?


Mikä Nastola ja Taarasti?


Nauhataajamallinen historiaa, teollisuutta ja myös taidetta

Nastola sijoittuu lähelle Porvoojoen latvavesiä, joilta on löydetty koko Suomen vanhimmat asuinpaikat. Kaksi Salpausselkää ja niiden välissä olevat yli 70 pientä järveä ja lampea muodostavat Nastolan maiseman keskeiset tekijät.

Maanviljelijät asettuivat aikanaan paikoilleen ja rakensivat kylänsä harjujen liepeillä oleville helposti viljeltäville hietamaille. Kylät kasvoivat suuriksi mutta sijoittuivat melko harvaan, niihin perustettiin myös huomattava määrä aateliskartanoita.
1920- luvulla Ruuhijärveltä kirkolle kulki “maalla ja merellä kulkeva laiva”, joka ylitti järvien välisen kannaksen Kumian kohdalla kiskoja pitkin, oman moottorinsa voimalla.

Nastolan vuonna 1804 käyttöön vihitty puukirkko sijaitsee, kuten muutkin sen aikaiset lähialueen kirkot, maisemallisesti upealla paikalla, vesistön äärellä ja hieman sivussa asutuksesta. Kellotapuli on alunperin rakennettu ennen vuotta 1760, ja nykyiselle paikalleen se siirrettiin vuonna 1804. Kirkon rakentamisesta vastasi ruoveteläinen kirkonrakentaja Matias Åkergren. Kirkkosaliin mahtuu noin 700 henkeä. Kirkko toimii kesäisin tiekirkkona.     Nastolan hautausmaan opastelehtistä on saatavana kirkosta.
Kirkko sijaitsee osoitteessa Kukkastie 18, kivenheiton päässsä Taarastin taidekeskuksesta.
Avoinna kesällä 6.6 – 15.8.2017, ti-su klo 12-18, ma suljettu, 23-26.6 suljettu.

Hyvien liikenneyhteyksien varsilla olevat Uusikylä, Nastola ja Villähde, eli ensimmäisellä Salpausselällä olevat kylät, teollistuivat 1960-luvulla. Asutus ja palvelut seurasivat teollisuutta ja näin kylistä rakentui lähes yhtenäinen nauhataajama. Ennen teollistumista Nastolassa oli etenkin Pikku-Kukkasella merkittävä määrä huvila-asutusta. Vapaa-ajan asukkaat ovat myös osa Nastolan nykyisyyttä.

 

Lopulta tuli myös taidekeskuksen vuoro, kun Taarastin taidehalli valmistui vuonna 1990.    Talo rakennettiin talkoilla Nastolan kunnan rahoittaessa hanketta. Nastolalainen arkkitehti Erkki Aarti on suunnitellut talon. > Taarasti sijoittuu Nastolan kirkonkylään aivan kirkon sekä alueen vanhimmanhuvila-alueen viereen. Nimensä Taarasti ja on saanut kylässä olleesta samannimisestä maalaistalosta. Sana Taarasti taas on lainattu venäjänkielestä (staroust) ja tarkoittaa kylänvanhinta.

Taidekeskuksen monipuolisen toiminnan tuottaa Taideyhdistys, joka toteuttaa yhteistyökumppaniensa kanssa taidenäyttelyitä, konsertteja, työpajoja, kursseja ja lukuisia tapahtumia vuosittain mm. Suomen suurimmat Rautalankafestivaalit. Kesänäyttelyt ja syksyiset Ensilumi -näyttelyt on toteutettu yhdessä Nastola-seuran kanssa. Vuoden 2016 alusta Nastola ja Lahti muodostivat uuden Lahden kaupungin, näin Taarastista tuli osa Lahden taidekenttää.